You are here

Pesupalloilun MM-kisat 2013 LOPPURAPORTTI

Yleistä

Tilaisuus onnistui. Tavoite oli osoittaa, että kilpailu voi olla totista, vakavaa ja suoritukset tehdä hammasta purren myös kesätapahtumissa - tai sitten ei. Mihin tahansa lajiin saattoi kuka tahansa osallistua ja jopa voittaa. Toisaalta yleisö käytti kiitettävästi kaikkia palveluja, kuten kanttiinia ja sai samalla vapaasti myös tavata tuttuja ja tuntemattomia kuulumisia vaihtaen. Lue koko raportti tästä, kurkista tulokset tästä ja katso kuvat kuvasivuilta.

VIP-passit

VIP-passien myynti lopetettiin 2 viikkoa ennen tapahtumaa. Näin jäi aikaa järjestää VIPeille heidän panostuksensa (5 euroa) arvoinen ohjelma. Jo aamukahdeksalta VIPit vietiin Pohjankankaan taustameluiseen maastoon ampumaan hirviä. Tämän jälkeen he ajoivat omilla autoillaan kilpailuvauhtia Lettonevalle, jossa vuorossa oli turvekylpy. Kylvyn jälkeisen kuppauksen hoitivat alueella vakituisesti asuvat 3 tsiljoonaa kupparia. VIPit liittyivät rahvaaseen Puntarikosken jälkipyykissä.

Mieletön keksintö

Entisaikojen kärrynpyörämestarit olivat monen alan taitajia. Eräs heidän innovaatioistaan on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Tätä keksintöä voisi luonnehtia mielettömäksi. Keksijöiden sanomiksi väitettyjen tietojen mukaan laite on pyykinkuivausaparaatti. Laite toimii ympäristöystävällisesti , santaskyläläisellä energialla. Ulkoiselta olemukseltaan siinä on ripaus pehmeällä tavalla periksi antamattomuutta. Laitetta käytettäessä on havaittavissa hienoinen vaalean Agaven aromi.

Teknisiltä ominaisuuksiltaan laitteen käyttövoimana on sähkömagneettinen spektri alueella 350-700 namometriä noin 380-750 terahertsin taajuudella. Tämä energia siirretään langattomasti. Tämä onkin laitteen erityinen hienous. Se hyödyntää energiaa langattomasti. Kannattaisikohan keksintö myydä Vatajankosken Sähkölle?

Laite pystyy hyödyntämään monta energialajia, tiukan paikan tullen vaikka pellettiä, kuten Santaskylän kylätalo. Hieman kylätalosta pohjoiseen näkyy tuulimyllyjä, jotka pyrkivät samoille apajille. Kyläläiset toivovatkin, että tuulimyllyt eivät käyttäisi kaikkea tuulta, vaan hieman jäisi myös tämän pyykinkuivausaparaatin käyttöön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa suojavarusteisiin pukeutunut Ilkka Hietaoja esittelee mielettömän keksinnön.

 

 

Tekijöiden ennustuksen mukaisesti pyykkipoika on viime vuosina pienentynyt varusteisiin kuuluvasta raahattavasta mallista taskukokoisiksi. Lisäksi keksintöön kuului suojavarustus.

Mielettömän keksinnön lisävarusteineen on keksijän perikunta päättänyt lahjoittaa tyylisarjan voittajalle!

Santaskylän tulevaisuusselvitys

Santaskylän tulevaisuusselvitys julkaistiin. Tässä siitä lyhennetty versio, jonka yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Hietaoja ja sihteeri Marjo Lähteenmäki antoivat julkaista, kunhan nimiä ei julkaista.

Johdannoksi hieman taustaa, kuinka tähän tultiin

Iso tilaisuus tarvitsee turvallisuussuunnitelman eli ennakkoon on pohdittava vaaratilanteita. Jos tulee tikku sormeen, niin siinä sanotaan kuka ja mistä kohdasta amputoidaan. Ja millä puudutetaan. Ja kenelle se tikku kuuluu, onko vaikka löytötavaraa.

Puheenjohtaja (ei nimeä) tuli kokoukseen ja sekoitti matkalla asioita. Hän kertoi että tarvitaan tulevaisuusselvitys. Johtokunnalle tuli paha pulma!

  • Mistä saadaan kokoon 700.000 euroa? Se on nykyään tulevaisuusselvitysten markkinahinta! Täytyisi laittaa pesupallovuoron hinnaksi kymppitonni. Se taas karsii osallistujista verttuulaiset ja osan lemppulaisista… Ja kuka selvityksen tekisi?

Johtokunta päätti soittaa heti Helsinkiin. Siellähän takuulla joku tietää. Onhan se niinkin, että jos soittaa Santaskylään kelle vaan, niin jokainen tietää että Pukanluoman kalastuslupia saa Hautamäen Raimolta.

Sihteeri (ei nimeä) määrättiin soittamaan Helsinkiin. Puheluun vain 09 eteen ja satunnaisia numeroita perään.

  •  “Person you are calling is speaking…” , vastattiin puhelimeen

Johtokunta päätteli heti, että puhelu meni Ruotsiin.  Tai Hesassa on menossa lottoarvonta ja luettelevat nyt numeroita ruotsiksi.

Toinen kerta toden sanoo. Sihteeri (ei nimeä) arpoi uudet numerot. Hän selitti vastaajalle että tarvitaan tulevaisuusselvitys ja rikitaalinenkin versio riittää..

  • "Kyä on huono irea, mutta kyä kai nääs siittä jotai, vaikka leffan saa. Pari milliä tiskiin ja moro, leffa on sun ja Raipe pääosassa.", vastattiin numerosta.

Ei ole halpaa halpaa Hesassa, ei pysty ei. Liian kallista. Ja on se kummaa tuo stadin slangi.

Puheenjohtaja (ei nimiä!) päätti soittaa seuraavan puhelun itse. Puhelimeen vastasi Tamara, joka lupasi kertoa tulevaisuuden vaikka heti. Puheenjohtaja riemastui ja koko johtokunta kerääntyi kuuntelemaan. Tamara kertoi seuraavaksi, että puhelu maksaa sitten 12,65 minuutti + ppm. Puheenjohtaja (ei nimeä) päätti nopasti puhelun, mutta lupasi soittaa heti pian uudelleen.

Pikaisella laskelmalla johtokunta totesi, että kassassa on varaa 14,7 sekunnin mittaiseen selvitykseen. Se ei varmaankaan viranomaisille riitä.

Onneksi ylisenpään edustaja (ei nimeä) muisti, että kylässä on kesäasukkaana humanistihutkija P Tupanen, joka sattui olemaan himassaan. Tämä ylisenpään edustaja lupasi sopia asian Tupasen kanssa. Hutkija Tupanen lupasi tehdä homman halvalla; kyselee ihmisiltä ja kopsaa netistä hienon kansilehden.

Selvitys valmistui nopeasti ennen Pesupalloilukisoja ja jälkipainetaan kylän nettisivuille pääkohdittain lyhennettynä. Täysi versio oli esillä tapahtumassa.

TULEVAISUUSSELVITYS

Sivistys:

Tupanen haastatteli kylän koulussa opiskelleita arvioidakseen kylän sivistystasoa. Vastaajat muistelivat, miten koulussa opetettiin että Tsekkoslovakian pääkaupunki on Praha ja Jugoslaviassa on Tito. Saaren Ossi opetti kuinka kovalevyä sahataan. Tupanen oli ihmeissään, sillä hän ostaa kovalevyt valmiina kikantista. Eikä noita maitakaan löydy ainakaan matkatoimistojen sivuilta. Hukkaan on mennyt oppi.

Koulussa oli eräälle toiselle opetettu että kaukana lännessä on kaikenlaista ihmeellistä. Esimerkiksi valtava meri ja sen äärellä valtavan iso kaupunki, jossa on korkeita kivitaloja. Kaupunki oli joku JORKKI, muisteli kyläläinen. Sinne on paljon santaskyläläisiäkin muuttanut. Tähän Tupanen haluaa korjata, että kaupunki ei ole JORKKI vaan sen nimi on PORI.

Tupanen sai kuulla että Santaskylässä tehtiin ennen vanhaan paljon kärrynpyöriä. Hutkija Tupasta alkoi kiinnosta, mihin tuo ikiaikainen taito katosi ja miksi? Vai onko taito tallella mutta kärrynpyöriä ei vain tehdä?

Selvitysten jälkeen ilmeisenä syynä hutkija Tupanen pitää sääntömuutoksia. Kärrynpyörähän on voimisteluliike, joka tehdään permannolla. Permantoja kylässä vieläkin olisi melkein joka tuvassa. Lisäksi voimistelijoiden välineisiin on tuotu hevonen. Niitäkin Santaskylässä on, että senkin puolesta pärjättäisiin. Mutta sitten on nuo nojapuut! Siitä alkoi Santaskylän alamäki, kun nojapuut tuli mukaan! Puita on, mutta nojailemaan ei ehditä.

Liikenneyhteydet

Hutkija Tupanen seurasi kylän liikenneolosuhteita odotellessaan kauppa-autoa maitolaiturilla. Hän kirjoittaa suunnitelman Liikenne-osassa, että Santaskylä on ilmeisen keskeinen liikennepaikka. Turverekat ajavat turvetta ahkerasti. Tätä liikennettä on ollut jo vuosikaudet. Mutta ajatelkaas millainen liikenne on ollut silloin, kun se turve on tuolle keitaalle tuotu!

Tupanen arvelee, että lehmien kuiviketurvetta tuotiin Lempusta hevoskyydillä Santasjärveen piiloon 1700-luvun alussa isovihan aikaan. Selvää varmuutta hutkija Tupasella ei ole siitä, paljonko kylän vierellä olevan Pohjankankaan rakennusvaiheessa kylän läpi hiekkaa kuljetettiin vai mitä kautta se on viety. Ehkä kuitenkin kuuluisaa Kyrönkankaantietä.

Lentoliikennettä tarkkailtuaan Tupanen huomauttaa, että pimeinä syysöinä kylältä voi nähdä avaruusaseman. Lisäksi kylän yli lentää lentokoneita. Ja joskus kranaatteja. Kaikenlaista lentoliikennettä on ihan tarpeeksi!

Rautatietä Tupanen kyseli kyläläisiltä pitkään. Hän ei tahtonut saada vastauksia, ja epäilikin aluksi, että kylällä ei tiedetä mikä on rautatie. Hän kuuli lopulta että lähin rautatieasema on Parkanossa ja se on 7 km Parkanon keskustasta. Ihan viisaasti ovat päätelleet, että sen on parempi olla lähempänä rautatietä kuin keskustaa. Samalla voidaan sanoa että se on myös Santaskylän rautatieasema. Se on vaan ulkoistettu sinne eikä kyläläisten tarvitse siivota purkkaa aseman lattioilta.

Tupanen antoi ensin kyläyhdistykselle suosituksen, että lentoliikenne ei sittenkään toimi, rautatieasema on kaukana, joten ihmisten pitäisi tulla bussilla, eli linja-autoilla. Puheenjohtaja (ei nimeä) kiitteli kisayleisöä. että linja-autot oli jätetty kotiin ja tultu henkilöautoilla. Se helpotti pysäköintiä huomattavasti, samalle määrälle linja-autoja lähipellotkaan eivät olisi riittäneet!

Yrittäminen:

Hutkija Tupanen sai kuulla, että Santaskylässä maitoa valmistetaan yli oman tarpeen. Sitä jopa viedään säiliöautoilla kirkonkylään. Siihen ei moni isompikaan paikkakunta pysty. Ei edes se Pori. Kaljanteossa Pori pärjäsi ainakin takavuosina ja vei kaljaa ulos, mutta Santaskylässä tämän tyyppiset omatekoiset juomat juodaankin itse.

Pesupalloilukisojen kisajulkaisussa mainostaa santaskyläläinen yritys nimeltään Pienkonekorjaamo! Tupanen nostaa tämän esiin todeten että pienkonekorjaamo on hoitanut työnsä ennennäkemättömän taitavasti, suurella ammattitaidolla. Tupanen selasi kaikki viimeisen sadan vuoden Kankaanpään Seutu -lehdet eikä löytänyt yhtään ilmoitusta jossa olisi sanottu että ”pienkone putos Santaskyläs”. Tässä kohdassa Tupanen eksyi aiheesta ja kirjasi arvion, että pienkoneen edessä olevan ropelli liittyy jotenkin koneen ilmastointiin. Hän kuuli, että heti kun se pysähtyy, tulee lentäjälle hiki.

Vapo on merkittävässä osassa Santaskylässä ja tarjoaa työpaikkoja. Vapo siis kuivaa ja vie pois sen takavuosina kylään tuodun turpeen. Joku kertoi hutkija Tupaselle, että ennen oli Kurkikeitaalla lakkoja, mutta ei enää Vapon tultua. Tupanen soitti heti Vapolle ja kysy turvetuotannon ylijohtaja Braggelta, että onko siellä lakkoja. ”Ei ole, ei edes työnseisauksia ole esiintynyt”, sanoi turvetuotantojohtaja Bragge. Tupanen kirjaa tyytyväisyyden olevan aiheellista.

Ulkomaalaiskysymys

Santaskylässä ei ole ulkomaalaisia, hutkija Tupanen ohittaa koko kysymyksen. Tätä osaa on jälkikäteen sanottu epätarkaksi, koska jo 50-luvulla esiintyi kylällä ulkomaalainen IC-moottoripyörä.

Turistit

Hutkija Tupanen esittää vaatimuksen, että turistien saamiseksi kylään tarvitaan nähtävyys. Hän pahoittelee että kylällä olisi upea Santasjärvi, jos lemppulaiset eivät olisi sitä siis turvetta sinne upottaneet. Amerikassa on valkoinen talo ja Santaskylässäkin on ainakin melkein valkoinen talo. Jonka seinämarmori elää kuin Finlandia-talossa.

Naapurit

Hutkija Tupanen huomauttaa, että tämä ainoa asia joka Santaskylällä on huonosti. Lempun naapurikylät ovat keskimäärin 8,6 kertaa parempia kuin Santaskylän.

Yhteenvetona

Loppuyhteenvetona hutkija Tupanen kysyy, ”Onko lottovoitto olla tulevaisuudessa santaskyläläinen”? Tupanen ei anna tähän selvää vastausta. Hän on oppinut, että Santaskylässä lottovoiton todennäköisyys on 50%. Täällä lotossa joko voittaa tai ei voita eli fifti-fifti. Santaskylään on loton päävoittoa siksi odoteltu. Tupanen kysyi Veikkaukselta, onko sellaista koskaan kylään osunut. Veikkaukselta vastattiin että parantaa mahdollisuuksia, jos täyttää kupongin.

Ihan lopuksi hutkija esittää kylän kansainvälistämiseksi kylän nimeämistä ihan uudelleen.

Hutkija Tupanen suosittelee kylälle uutta nimeä: ”Santa´s Kylä”