Koulu muuttui kylätaloksi

1900-luvun alkupuolella Suomeen perustettiin kouluja lähes jokaiseen kylään, kun oppivelvollisuuslaki tuli voimaan ja asukkaat halusivat lasten käyvän oman kylän koulua. Näin myös täällä Santaskylässä aloitti oma koulu vuonna 1930. Sitä ennen opetusta oli annettu muutaman viikon jaksoina kiertokoulussa. Omassa koulurakennuksessa opetus alkoi syksyllä 1935. Oppilaita oli parhaimmillaan yli 100. Kulkuyhteydet olivat heikot, joten monelta olisi opiskelu jäänyt suorittamatta ilman omaa opinahjoa.

Santasten koulu –nimen saaneessa opinahjossa opettajana toimi 1977-78 ja 1979-97 Olli Nieminen. Hän asuu edelleen Santaskylässä ja oli siis helposti tavoitettavissa haastateltavaksi koulun sulkemisesta ja muuttumisesta kylätaloksi.

- Maailma on aina muuttunut ja niin se tapahtui myös täällä. Oppilasmäärät laskivat ja kulkeminen helpottui omien autojen myötä. Kylämme alkoi olla yhä enemmän osa naapurikyliä ja muitakin lähialueita. Samalla oppilasmäärä väheni ja kaiken seurauksena paine koulun lakkauttamiseen kasvoi vuosi vuodelta ja lopulta Kankaanpään kaupunginvaltuusto siunasi lakkautuksen vuonna 2004, toteaa Nieminen.

- Vuonna 2004 oppilaat siirtyivät muihin kouluihin, Laurin kouluun Ala-Honkajoelle, Kankaanpään keskustaan ja Honkajoelle. Taksiliikenne alkoi siis kolmeen eri suuntaan. Koulurakennus jäi tyhjilleen ja keskustelut sen tulevaisuudesta alkoivat. Kankaanpään kaupunki ja Santaskylän kylätoimikunta neuvottelivat rakennuksen siirtämisestä kylätoimikunnan haltuun. Omistusoikeuden siirto edellytti kuitenkin kylätoimikunnan muuttamista rekisteröidyksi yhdistykseksi. 8.4.2005 perustettiin Santaskylän kyläyhdistys  ry, joka 3.5.2005 hyväksyttiin yhdistysrekisteriin. Kauppakirja koulun hankinnasta yhdistykselle tehtiin kaupungin kanssa 14.9.2005, kertoo Nieminen lakkautuksen jälkeisistä tapahtumista.

Nieminen kertoo myös, kuinka kylätoimikunta otti entisen koulun haltuunsa ja alkoi kehittää ja hyödyntää sitä monin tavoin:

- Koulu siis siirtyi ”kyläläisten omiin käsiin”. Nimikilpailun tuloksena koulusta tuli Kylätalo. Kylätalon ensimmäisiä projekteja oli energian kulutuksen selvä vähentäminen. Vanha öljypoltin sai väistyä ja siirryttiin kotimaiseen energiaan. Viljanpoltto alkoi 15.3.2006 ja myöhemmin siirryttiin pellettiin. Ikkunat uusittiin. Rahoitus järjestyi ns. Leader-rahoituksen avulla. Myös kaupunki tuki rahallisesti kyläyhdistystä myöntäen käyttöön 6 vuoden ajan 4166 €/v. Tämä oli välttämätön apu. Nyt tuo rahoitus on loppu ja varat on hankittava muulla tavoin.

- Kylätalolla on monenlaista käyttöä. Kankaanpään kansalaisopisto, sittemmin alueopisto ja nykyään Petäjä-opisto järjestävät kursseja; mm. käsityötä, pitsinnypläystä. Jumppaa järjestetään itse ja talvisin pihalla on erinomainen luistelualue. Luistelusta innostuneille voin kertoa, että jää on yksi parhaista ulkojäistä kunnassamme, kehaisee Nieminen. - Juhlatalona Kylätaloa on käytetty monella tavalla. On ollut syntymäpäiviä, hautajaisia, ylioppilasjuhlia ja varmasti muutakin. Perinteistä toimintaa jo kylätoimikunnan ajoilta ovat laturetket ja Marianpäivän markkinat.

- Suurempiakin tapahtumia on Kylätalolla järjestetty. Suomen 90-vuotisjuhla oli iso ja hieno tapahtuma. Talo oli silloin tupaten täynnä väkeä ja tunnelma oli itsenäisyyden juhlintaan sopiva. Vuonna 2011 alkutalvesta tuli ideaksi kesätapahtuma, jonka nimeksi kehittyi jo alussa ”Kuulakarnevaalit”. Tapahtuman ajatuksena oli kutsua mukaan kaikki elossa olevat Santasten koulussa ahertaneet. Väkeä tulikin paljon, läheltä ja kaukaa ulkomailtakin. Entisten oppilaiden tavatessa toisiaan kuului raikuvan naurun lomasta usein sanat; oletko sinä, oletpa hieman muuttunut. Jälleentapaamisen riemu oli käsin kosketeltavaa. Yleisenä tokaisuna järjestäjille oli: ”Uudelleen, uudelleen mahdollisimman pian.” Ajatuksena on, että seuraavan kerran 2014. Kesäiseksi perinteeksi on kuitenkin tullut ”urheilutapahtuman” järjestäminen ja kesällä 2013 on vuorossa jo MM-tason tapahtuma, ”Pesupalloilun MM-kisat” heinäkuussa, kuvaa Nieminen koulun tapahtumia.

Vielä loppuun Olli Nieminen haluaa esittää pienen mainoksen, joka tässä tapauksessa sallitaan: ”Pieni mainos loppuun. Kylätalon jatkuva korjauksen ja huollon tarve synnyttää kroonisen rahantarpeen. Käyttäkää Kylätaloamme mahdollisimman moneen tilaisuuteen. Kylätalon asioissa kannattaa ottaa yhteys kyläyhdistyksen puheenjohtajaan.”